Vuosittain Digi- ja väestötietovirasto joutuu hylkäämään osan edunvalvontavaltakirjoista, koska valtuutus ei täytä tarvittavia vaatimuksia. Edunvalvontavaltuutusta laatiessa on muistettava lain vaatimat muotomääräykset, aivan kuten testamenttiakin laadittaessa. Muotomääräyksiä on noudatettava, jotta valtuutus olisi pätevä.
Tässä artikkelissa käymme kaksi yleistä virhettä, jotka toistuvat edunvalvontavaltuutuksista.
#1 - Esteelliset todistajat
Kenties yleisin virhe edunvalvontavaltuutuksissa on väärin valitut todistajat. Edunvalvontavaltuutusta koskevan lain mukaan valtuutukseen tarvitaan kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset. Mikäli todistaja toimii esteellinen henkilö, on asiakirja tällöin pätemätön eikä sitä voida saattaa voimaan.
Tässä suora lainaus edunvalvontavaltuutuslaista:
Todistaja on esteellinen jos hän on
alle 18-vuotias tai henkisesti vajavainen
valtuuttajan puoliso
valtuuttajan tai hänen puolisonsa lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi tai isovanhempi taikka tällaisen henkilön puoliso
valtuutettu tai hänen puolisonsa
valtuutettuun tai hänen puolisoonsa 3 kohdassa mainitussa suhteessa oleva henkilö.
Puolisoilla tarkoitetaan 1 momentissa aviopuolisoita ja yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa tai muussa parisuhteessa eläviä. Sukulaisiin rinnastetaan vastaavat puolisukulaiset.
Turvallisinta on valita todistajiksi suvun ulkopuoliset henkilöt. Mikäli edunvalvontavaltuutus laaditaan lakimiehen tai muun vastaavan tahon kanssa, löytyy todistajat usein heiltä valmiina.
#2 - Maininta kiinteistöistä puuttuu
Toinen iso ja merkittävä puute monissa edunvalvontavaltakirjoissa on kiinteistöjä koskevan ehdon puuttuminen. Edunvalvontavaltuutetulla on lain mukaan oikeus myydä valtuuttajan omistama kiinteistö, esimerkiksi kesämökki tai omakotitalo vain jos siitä on erikseen maininta edunvalvontavaltuutuksessa.
Edunvalvontavaltuutukseen voidaan esimerkiksi lisätä teksti:
Kiinteistöjä koskevat asiat
Valtuutettu on tämän valtakirjan nojalla muun ohella oikeutettu myymään tai muuten luovuttamaan omistamiani kiinteistöjä. Valtuutettu on muun ohella oikeutettu myös hakemaan kiinnityksiä tai perustamaan panttioikeuksia omistamiini kiinteistöihin.
Mikäli kiinteistöä koskeva ehto puuttuu edunvalvontavaltuutuksesta, pitää kiinteistön myymiseen hakea väliaikainen edunvalvoja sekä erillinen lupa holhousviranomaiselta. Tämä prosessi voi olla hyvinkin aikaa vievä. Helpoimmalla pääsee, kun edunvalvontavaltuutus on alkujaan suunniteltu ja laadittu oikein ja juuri sinun tilanteeseesi sopivaksi.
Lisätietoa edunvalvontavaltuutuksesta saat:
Digi- ja väestötietovirasto
Digi- ja väestötietoviraston sivusto Omissa käsissä
www.omissakäsissä.fi
Laki edunvalvontavaltuutuksesta
Tämän artikkelin on kirjoittanut Viimeinen tahto yrityksen asiantuntija. Artikkeli on osa yrityksen tuottamaa tekstisarjaa, jonka tarkoituksena on jakaa tietoa erilaisista itsemääräämisoikeuksista ja herätellä ajatuksia ja keskustelua aiheista.
Lisätietoja www.viimeinentahto.fi
Comments