Kenties yleisin virhe edunvalvontavaltakirjassa

Vuosittain Digi- ja väestötietovirasto joutuu hylkäämään osan edunvalvontavaltakirjoista, koska valtuutus ei täytä tarvittavia vaatimuksia. Edunvalvontavaltuutusta laatiessa on muistettava lain vaatimat muotomääräykset, aivan kuten testamenttiakin laadittaessa. Muotomääräyksiä on noudatettava, jotta valtuutus olisi pätevä.


Tässä artikkelissa käymme kaksi yleistä virhettä, jotka toistuvat edunvalvontavaltuutuksista.

Tässä artikkelissa käymme kaksi yleistä virhettä, jotka toistuvat edunvalvontavaltuutuksista.

#1 - Esteelliset todistajat


Kenties yleisin virhe edunvalvontavaltuutuksissa on väärin valitut todistajat. Edunvalvontavaltuutusta koskevan lain mukaan valtuutukseen tarvitaan kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset. Mikäli todistaja toimii esteellinen henkilö, on asiakirja tällöin pätemätön eikä sitä voida saattaa voimaan.


Tässä suora lainaus edunvalvontavaltuutuslaista:


Todistaja on esteellinen jos hän on
  1. alle 18-vuotias tai henkisesti vajavainen

  2. valtuuttajan puoliso

  3. valtuuttajan tai hänen puolisonsa lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi tai isovanhempi taikka tällaisen henkilön puoliso

  4. valtuutettu tai hänen puolisonsa

  5. valtuutettuun tai hänen puolisoonsa 3 kohdassa mainitussa suhteessa oleva henkilö.

Puolisoilla tarkoitetaan 1 momentissa aviopuolisoita ja yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa tai muussa parisuhteessa eläviä. Sukulaisiin rinnastetaan vastaavat puolisukulaiset.

Turvallisinta on valita todistajiksi suvun ulkopuoliset henkilöt. Mikäli edunvalvontavaltuutus laaditaan lakimiehen tai muun vastaavan tahon kanssa, löytyy todistajat usein heiltä valmiina.


#2 - Maininta kiinteistöistä puuttuu


Toinen iso ja merkittävä puute monissa edunvalvontavaltakirjoissa on kiinteistöjä koskevan ehdon puuttuminen. Edunvalvontavaltuutetulla on lain mukaan oikeus myydä valtuuttajan omistama kiinteistö, esimerkiksi kesämökki tai omakotitalo vain jos siitä on erikseen maininta edunvalvontavaltuutuksessa.


Edunvalvontavaltuutukseen voidaan esimerkiksi lisätä teksti:


Kiinteistöjä koskevat asiat
Valtuutettu on tämän valtakirjan nojalla muun ohella oikeutettu myymään tai muuten luovuttamaan omistamiani kiinteistöjä. Valtuutettu on muun ohella oikeutettu myös hakemaan kiinnityksiä tai perustamaan panttioikeuksia omistamiini kiinteistöihin.

Mikäli kiinteistöä koskeva ehto puuttuu edunvalvontavaltuutuksesta, pitää kiinteistön myymiseen hakea väliaikainen edunvalvoja sekä erillinen lupa holhousviranomaiselta. Tämä prosessi voi olla hyvinkin aikaa vievä. Helpoimmalla pääsee, kun edunvalvontavaltuutus on alkujaan suunniteltu ja laadittu oikein ja juuri sinun tilanteeseesi sopivaksi.



Katso myös Edunvalvontavaltuutus tutuksi videomme täältä!

Lisätietoa edunvalvontavaltuutuksesta saat:

Digi- ja väestötietovirasto

www.dvv.fi


Digi- ja väestötietoviraston sivusto Omissa käsissä

www.omissakäsissä.fi

Laki edunvalvontavaltuutuksesta

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070648#L2P8


 

Tämän artikkelin on kirjoittanut Viimeinen tahto yrityksen asiantuntija. Artikkeli on osa yrityksen tuottamaa tekstisarjaa, jonka tarkoituksena on jakaa tietoa erilaisista itsemääräämisoikeuksista ja herätellä ajatuksia ja keskustelua aiheista.

Lisätietoja www.viimeinentahto.fi

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki