Edunvalvontavaltuutuksen lakimuutos 1.5.2026 – mitä uusi laki muutti?
- 6 päivää sitten
- 7 min käytetty lukemiseen
Edunvalvontavaltuutuslain päivitys 1.5.2026 herättää paljon kysymyksiä. Yleisin niistä on: pitääkö ennen 1.5.2026 tehty edunvalvontavaltuutus uusia? Vastaus on useimmissa tapauksissa ei. Lainmuutos koskee pääasiassa 1.5.2026 jälkeen laadittuja edunvalvontavaltuutuksia, eikä aiemmin tehtyjä asianmukaisia valtuutuksia tarvitse uusia pelkästään lainmuutoksen vuoksi. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä laki muuttui, mitä muutokset tarkoittavat käytännössä ja mitä jokaisen edunvalvontavaltuutuksen laatimista harkitsevan on hyvä tietää.
Edunvalvontavaltuutuksen lakimuutos 2026 - tärkeimmät muutokset 1.5.2026 alkaen
✔ Ennen 1.5.2026 tehtyä edunvalvontavaltuutusta ei tarvitse uusia pelkästään lainmuutoksen vuoksi.
✔ Uusissa edunvalvontavaltuutuksissa ei yleensä enää tarvita erillistä määräystä kiinteistöjen myynnistä, jos valtuutettu saa hoitaa omaisuutta ja taloudellisia asioita.
✔ Lahjojen antamisesta on edelleen määrättävä erikseen valtakirjassa.
✔ Esteellisyyssäännöksiä täsmennettiin.
✔ Tilapäisesti estyneelle valtuutetulle voidaan tarvittaessa määrätä sijainen.
Miksi edunvalvontavaltuutusta koskevaa lakia muutettiin?
Edunvalvontavaltuutuksen lakimuutos 2026 tuli voimaan 1.5.2026. Muutokset koskevat edunvalvontavaltuutuksesta annettua lakia ja täsmentävät useita sen säännöksiä.
Muutokset koskevat erityisesti valtuutetun esteellisyyttä, lahjojen antamista, kiinteistöjä koskevia toimivaltuuksia sekä tilanteita, joissa valtuutettu on tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäväänsä.
Kyse ei ole koko lain uudistamisesta, vaan useiden yksittäisten säännösten täsmentämisestä. Tavoitteena on selkeyttää lain soveltamista ja vähentää epäselviä tilanteita silloin, kun edunvalvontavaltuutusta käytetään käytännössä.
Moni on kuitenkin ymmärtänyt uutisoinnin virheellisesti ja luullut, että kaikki aiemmin tehdyt edunvalvontavaltuutukset olisivat muuttuneet vanhentuneiksi. Näin ei ole.
Pitääkö ennen 1.5.2026 tehty edunvalvontavaltuutus uusia?
Tämä on tällä hetkellä yksi yleisimmistä kysymyksistä.
Ei tarvitse, jos edunvalvontavaltuutus on laadittu asianmukaisesti voimassa olleen lain mukaisesti.
Lain siirtymäsäännöksissä
todetaan, että ennen lain voimaantuloa tehtyihin edunvalvontavaltuutuksiin sovelletaan pääsääntöisesti aiempia säännöksiä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että pelkkä lainmuutos ei tee vanhasta valtuutuksesta pätemätöntä.
Jos valtuutus on laadittu huolellisesti ja siinä on huomioitu esimerkiksi tarvittavat määräykset kiinteistöistä sekä muut erityiset toimivaltuudet, sitä voidaan käyttää myös jatkossa.
Jos sen sijaan olet laatimassa edunvalvontavaltuutusta nyt tai tulevaisuudessa, kannattaa käyttää päivitettyä asiakirjaa, jossa myös uudet säännökset on huomioitu.
Muutos 1 – Esteellisyyssäännöksiä täsmennettiin
Yksi merkittävimmistä muutoksista koskee tilanteita, joissa valtuutettu ei voi edustaa valtuuttajaa.
"Valtuutettu ei saa edustaa valtuuttajaa, jos vastapuolena on valtuutetun tai hänen puolisonsa lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi tai isovanhempi taikka tällaisen henkilön puoliso." (17 §)
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Lain tarkoituksena on ehkäistä eturistiriitoja.
Esimerkiksi tilanteessa, jossa valtuuttajan omaisuutta ollaan myymässä valtuutetun lapselle tai sisarukselle, valtuutettu ei voi toimia valtuuttajan edustajana kyseisessä oikeustoimessa. Tällöin tarvitaan muu ratkaisu asian hoitamiseksi.
Vaikka käytännössä tällaiset tilanteet ovat melko harvinaisia, lain täsmennys tekee esteellisyyssäännöistä aiempaa selkeämmät. Näin myös viranomaisten ja muiden osapuolten on helpompi arvioida, milloin valtuutettu voi toimia ja milloin ei.
Lisäksi esteellisyyttä arvioidaan edelleen myös yleisen eturistiriidan perusteella. Vaikka sukulaisuussuhdetta ei olisi, valtuutettu ei saa toimia tilanteessa, jossa hänen omat etunsa voivat olla ristiriidassa valtuuttajan etujen kanssa.
Muutos 2 – Lahjojen antamista koskevaa sääntelyä täsmennettiin
Lahjojen antaminen on yksi niistä asioista, joista kysytään usein.
Moni ajattelee, että valtuutettu voisi jatkaa esimerkiksi joululahjojen tai syntymäpäivälahjojen antamista samalla tavalla kuin valtuuttaja on tehnyt aiemmin. Näin ei kuitenkaan voi tehdä ilman asianmukaista määräystä.
"Valtuutettu saa antaa valtuuttajan puolesta lahjan, jonka antamisen perusteet on yksilöity valtakirjassa." (18 §)
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Lahjojen antaminen edellyttää edelleen, että siitä on määrätty edunvalvontavaltuutuksessa.
Pelkkä yleinen toteamus siitä, että valtuutettu saa antaa lahjoja, ei välttämättä riitä. Valtakirjassa tulee yksilöidä, millaisista lahjoista on kyse tai millä perusteella niitä voidaan antaa.
Tyypillinen esimerkki on määräys, jonka perusteella valtuutettu saa jatkaa tavanomaisia joulu-, syntymäpäivä- tai merkkipäivälahjoja lähipiirille samalla tavalla kuin valtuuttaja on tehnyt aiemmin.
Lainmuutos mahdollistaa myös sen, että tällaisia olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja taloudelliselta merkitykseltään vähäisiä lahjoja voidaan antaa, vaikka vastaanottaja kuuluisi esteellisyyssäännöksissä tarkoitettuun lähipiiriin. Edellytyksenä on kuitenkin edelleen, että lahjojen antamisesta on asianmukainen määräys valtakirjassa.
Tästä syystä lahjalauseke kannattaa aina harkita huolellisesti edunvalvontavaltuutusta laadittaessa.
Muutos 3 – Kiinteistöjä koskevat valtuudet helpottuivat uusissa edunvalvontavaltuutuksissa
Yksi merkittävimmistä 1.5.2026 voimaan tulleista muutoksista koskee kiinteistöjä. Aiemmin edunvalvontavaltuutukseen oli käytännössä syytä kirjata erikseen, että valtuutettu saa esimerkiksi myydä kiinteistön, hakea kiinnitystä tai perustaa panttioikeuden. Uuden lain myötä tämä ei enää ole pääsääntöisesti tarpeen uusissa valtuutuksissa.
"Valtuutettu on edunvalvontavaltuutuksen perusteella kelpoinen myymään tai muutoin luovuttamaan kiinteistön, hakemaan kiinnitystä tai sähköisen panttikirjan saajaa koskevaa kirjausta taikka perustamaan panttioikeuden kiinteistöön..." (20 §)
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
1.5.2026 tai sen jälkeen tehdyllä edunvalvontavaltakirjalla valtuutettu voi hoitaa kiinteistöä koskevia asioita suoraan valtakirjan perusteella, jos hänellä on oikeus hoitaa valtuuttajan omaisuutta ja muita taloudellisia asioita. Erillistä kiinteistötoimia koskevaa määräystä valtakirjaan ei enää pääsääntöisesti tarvita.
Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos valtuuttaja joutuu myöhemmin pysyvästi kykenemättömäksi hoitamaan omia asioitaan ja hänen omakotitalonsa tai kesämökkinsä myynti on tarpeen esimerkiksi hoivakustannusten kattamiseksi, valtuutettu voi hoitaa myynnin ilman, että valtakirjassa on erikseen lueteltu oikeus myydä kiinteistö.
Muutos yksinkertaistaa uusien edunvalvontavaltuutusten laatimista ja vähentää riskiä siitä, että jokin tärkeä kiinteistöä koskeva toimivalta jäisi vahingossa kirjaamatta.
Entä ennen 1.5.2026 tehdyt edunvalvontavaltuutukset?
Lakiin sisältyy myös siirtymäsäännös, jonka tarkoituksena on turvata aiemmin laadittujen valtuutusten asema.
Jos edunvalvontavaltuutus on tehty ennen 1.5.2026 ja siinä on nimenomaisesti määrätty, että valtuutettu saa myydä tai muuten luovuttaa kiinteistön, hakea kiinnityksiä tai perustaa panttioikeuden, nämä määräykset ovat edelleen voimassa. Vanhaa edunvalvontavaltuutusta ei tarvitse uusia pelkästään lainmuutoksen vuoksi.
Sen sijaan 1.5.2026 tai sen jälkeen laadittavissa edunvalvontavaltuutuksissa erillistä kiinteistöä koskevaa määräystä ei enää pääsääntöisesti tarvita, kunhan valtuutetulla on yleinen oikeus hoitaa valtuuttajan omaisuutta ja taloudellisia asioita eikä valtuutusta ole tältä osin rajoitettu.
Muutos 4 – Lahjojen antamista koskevia säännöksiä täsmennettiin
Lahjojen antaminen on yksi edunvalvontavaltuutuksen yleisimmistä kysymyksistä. Moni haluaa, että valtuutettu voi jatkaa esimerkiksi joulu- ja syntymäpäivälahjojen antamista lapsille ja lastenlapsille myös silloin, kun valtuuttaja ei enää itse pysty hoitamaan asioitaan.
Lain lähtökohta on kuitenkin edelleen selkeä: valtuutettu ei saa lahjoittaa valtuuttajan omaisuutta ilman nimenomaista määräystä.
"Valtuutettu saa antaa valtuuttajan puolesta lahjan, jonka antamisen perusteet on yksilöity valtakirjassa." (18 §)
Lisäksi laissa todetaan:
"Valtuutettu on oikeutettu antamaan valtuuttajan puolesta muille kuin itselleen olosuhteisiin nähden tavanomaisen ja taloudelliselta merkitykseltään vähäisen lahjan, jos se on 2 momentissa tarkoitetulla tavalla yksilöity." (18 §)
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Pelkkä toive siitä, että valtuutettu voisi antaa lahjoja, ei riitä. Edunvalvontavaltuutuksessa tulee kertoa, millaisia lahjoja valtuutettu saa antaa ja millä perusteella.
Esimerkiksi valtakirjaan voidaan kirjata, että valtuutettu saa jatkaa valtuuttajan vakiintunutta käytäntöä antamalla tavanomaisia joulu-, syntymäpäivä- ja merkkipäivälahjoja lapsille, lastenlapsille tai muille läheisille.
Lainmuutos täsmentää myös suhdetta esteellisyyssäännöksiin. Vaikka lahjan saaja olisi valtuutetun lähiomainen, tavanomaisen ja taloudelliselta merkitykseltään vähäisen lahjan antaminen on mahdollista, jos siitä on yksilöity määräys valtakirjassa. Valtuutettu ei kuitenkaan saa koskaan antaa lahjaa itselleen.
Hyvin laadittu lahjalauseke auttaa jatkamaan valtuuttajan aiempia toimintatapoja myös silloin, kun hän ei enää itse pysty tekemään päätöksiä.
Muutos 5 – Tilapäiseen esteeseen saatiin selkeä toimintamalli
Edunvalvontavaltuutus laaditaan usein vuosiksi tai jopa vuosikymmeniksi eteenpäin. Tänä aikana myös valtuutetun elämäntilanne voi muuttua.
Valtuutettu voi esimerkiksi sairastua, joutua onnettomuuteen tai olla muuten tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäväänsä.
"Jos valtuutettu on sairauden tai esteellisyyden vuoksi taikka muusta syystä tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäväänsä eikä valtuuttaja ole nimennyt varavaltuutettua, käräjäoikeus tai valtuutetun pyynnöstä holhousviranomainen voi määrätä edunvalvojan valtuutetun tehtäviin." (21 §)
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Lakimuutos selkeyttää menettelyä tilanteissa, joissa valtuutettu ei pysty väliaikaisesti hoitamaan tehtäväänsä eikä edunvalvontavaltuutuksessa ole nimetty varavaltuutettua.
Käytännössä tämä korostaa varavaltuutetun nimeämisen merkitystä. Jos ensisijainen valtuutettu on esimerkiksi sairaalahoidossa tai muuten estynyt, varavaltuutettu voi yleensä ottaa tehtävän vastaan ilman ylimääräisiä järjestelyjä.
Jos varavaltuutettua ei ole nimetty, asian hoitaminen voi edellyttää viranomaisen toimenpiteitä. Tämä voi hidastaa asioiden hoitamista juuri silloin, kun päätöksiä pitäisi tehdä nopeasti.
Siksi on yleensä suositeltavaa nimetä edunvalvontavaltuutukseen sekä varsinainen valtuutettu että vähintään yksi varavaltuutettu.
Yleisimmät väärinkäsitykset edunvalvontavaltuutuksen lainmuutoksesta
Lainmuutos on herättänyt paljon keskustelua, ja samalla on levinnyt myös virheellisiä käsityksiä. Tässä yleisimmät niistä.
❌ "Kaikki edunvalvontavaltuutukset pitää tehdä uudelleen."
Ei pidä paikkaansa.
Ennen 1.5.2026 laadittuja edunvalvontavaltuutuksia ei tarvitse uusia pelkästään lainmuutoksen vuoksi. Jos valtuutus on tehty voimassa olleen lain mukaisesti ja se vastaa edelleen valtuuttajan tahtoa, se on lähtökohtaisesti edelleen käyttökelpoinen.
❌ "Vanhat edunvalvontavaltuutukset eivät enää kelpaa."
Ei pidä paikkaansa.
Lakiin sisältyy siirtymäsäännökset, joiden tarkoituksena on turvata ennen lain voimaantuloa laadittujen edunvalvontavaltuutusten asema. Lakimuutos ei mitätöinyt aiemmin tehtyjä valtuutuksia.
❌ "Kiinteistöä koskeva määräys on pakollinen kaikissa valtuutuksissa."
Ei enää uusissa valtuutuksissa.
1.5.2026 tai sen jälkeen laadituissa edunvalvontavaltuutuksissa valtuutettu voi hoitaa myös kiinteistöä koskevia asioita, jos hänellä on oikeus hoitaa valtuuttajan omaisuutta ja muita taloudellisia asioita. Erillistä kiinteistöä koskevaa määräystä ei enää pääsääntöisesti tarvita.
Ennen 1.5.2026 laadituissa valtuutuksissa noudatetaan kuitenkin niitä säännöksiä, jotka olivat voimassa valtuutusta tehtäessä.
❌ "Lahjoja voi antaa vapaasti."
Ei voi.
Lahjojen antaminen edellyttää edelleen, että siitä on määrätty edunvalvontavaltuutuksessa. Lakimuutos ei muuttanut tätä perusperiaatetta, mutta se täsmensi, milloin tavanomaisia ja taloudelliselta merkitykseltään vähäisiä lahjoja voidaan antaa.
❌ "Lainmuutos muutti koko edunvalvontavaltuutuksen."
Ei muuttanut.
Edunvalvontavaltuutuksen perusajatus on edelleen sama kuin ennenkin: jokainen voi itse päättää etukäteen, kuka hoitaa hänen asioitaan siinä tilanteessa, ettei hän enää kykene tekemään päätöksiä itse.
Lainmuutoksen tavoitteena oli ennen kaikkea selkeyttää yksittäisiä säännöksiä ja helpottaa niiden soveltamista käytännössä.
Mitä sinun kannattaa tehdä nyt?
Jos sinulla ei vielä ole edunvalvontavaltuutusta, nyt on hyvä hetki laatia sellainen. Näin
voit itse päättää, kuka hoitaa taloudellisia ja muita henkilökohtaisia asioitasi, jos et joskus enää kykene tekemään päätöksiä itse.
Jos olet laatinut edunvalvontavaltuutuksen ennen 1.5.2026, sitä ei yleensä tarvitse uusia pelkästään lainmuutoksen vuoksi. Samalla kannattaa kuitenkin arvioida, vastaako valtuutus edelleen elämäntilannettasi. Ovatko valtuutettu ja varavaltuutettu edelleen oikeat henkilöt? Onko valtuuksien sisältö edelleen sellainen kuin haluat?
Jos laadit uuden edunvalvontavaltuutuksen, varmista, että käytät ajantasaista asiakirjaa, jossa myös 1.5.2026 voimaan tulleet muutokset on huomioitu.
Yhteenveto
1.5.2026 voimaan tullut lakimuutos täsmensi useita edunvalvontavaltuutusta koskevia säännöksiä. Muutokset koskevat erityisesti valtuutetun esteellisyyttä, lahjojen antamista, kiinteistöjä koskevia toimivaltuuksia sekä tilanteita, joissa valtuutettu on tilapäisesti estynyt hoitamaan tehtäväänsä.
Monelle tärkein tieto on kuitenkin tämä: ennen 1.5.2026 tehtyä edunvalvontavaltuutusta ei tarvitse uusia pelkästään lainmuutoksen vuoksi.
Jos olet tekemässä edunvalvontavaltuutusta nyt, kannattaa käyttää päivitettyä asiakirjaa, jossa uudet säännökset on huomioitu. Näin voit varmistaa, että valtuutus vastaa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja toimii myös tulevaisuudessa tarkoitetulla tavalla.
Lue lisää
Edunvalvontavaltuutuksen laatiminen on tärkeä osa oman tulevaisuuden ennakointia. Huolellisesti laadittu valtuutus helpottaa läheisten toimintaa ja varmistaa, että asioitasi hoidetaan juuri sinun tahtosi mukaisesti.
Tahtoni-vihko sisältää ajantasaisen, lain vaatimukset täyttävän edunvalvontavaltuutuksen sekä selkeät täyttöohjeet. Lisäksi vihkossa on hoitotahto ja muita ennakointia helpottavia asiakirjoja, joiden avulla voit koota tärkeät toiveesi ja tietosi yhteen paikkaan.
Jos tilanteesi on tavanomaista monimutkaisempi tai haluat varmistaa, että edunvalvontavaltuutus laaditaan yksilöllisesti juuri sinun tarpeitasi varten, voit hyödyntää myös asiantuntijan laatimaa edunvalvontavaltuutusta. Tällöin asiakirja laaditaan henkilökohtaisen tilanteesi pohjalta ja siinä huomioidaan voimassa oleva lainsäädäntö.
Lue lisää aiheesta
