Miten ja missä edunvalvontavaltuutus rekisteröidään?
- Suvi Taussi
- 2 päivää sitten
- 3 min käytetty lukemiseen
Edunvalvontavaltuutuksen voimaansaatto eli rekisteröinti tapahtuu Digi- ja väestötietovirastossa (DVV). Digi- ja väestötietovirasto tunnettiin aiemmin nimellä maistraatti. Edunvalvontavaltuutuksen voimaansaatto käynnistetään silloin, kun valtuuttaja ei enää kykene itse hoitamaan asioitaan. Tämä vaihe on tärkeä, jotta valtuutus tulee virallisesti voimaan.
Tässä artikkelissa käymme selkeästi läpi, missä ja miten edunvalvontavaltuutus rekisteröidään, millaisia asiakirjoja tarvitaan ja mitä kannattaa huomioida ennen kuin valtuutus lähetetään vahvistettavaksi Digi- ja väestötietovirastoon.
Mikä on edunvalvontavaltuutus ja milloin se rekisteröidään?
Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, jolla henkilö (valtuuttaja) voi etukäteen määrätä, kuka hoitaa hänen asioitaan, jos hän myöhemmin menettää toimintakykynsä. Valtuutus laaditaan ennakoivasti, mutta sen käyttöön ottaminen – eli edunvalvontavaltuutuksen voimaansaatto – edellyttää virallista rekisteröintiä.
Rekisteröinti tehdään vasta silloin, kun valtuuttaja ei enää kykene hoitamaan asioitaan itse. Tällöin valtuutettu (esimerkiksi omainen tai läheinen) hakee Digi- ja väestötietovirastolta valtuutuksen vahvistamista.
Heräsikö sinulle kysymyksiä? Anna meidän auttaa
Missä edunvalvontavaltuutus rekisteröidään?
Edunvalvontavaltuutuksen rekisteröinti tehdään nykyään Digi- ja väestötietovirastossa (DVV). Aiemmin tehtävä kuului maistraateille, mutta nämä ovat nyt osa DVV:tä. Kaikki rekisteröinti ja asiakirjakäsittely tapahtuu siis DVV:n kautta.
Hakemus edunvalvontavaltuutuksen voimaansaattamisesta voidaan lähettää DVV:lle postitse tai sähköisesti, jos kaikki vaadittavat asiakirjat on saatavilla digitaalisessa muodossa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että alkuperäinen edunvalvontavaltuutus on toimitettava DVV:lle paperisena, ei sähköisessä muodossa.
Mitä tarvitaan edunvalvontavaltuutuksen voimaansaattamiseen?
Kun valtuutus halutaan ottaa käyttöön, tarvitaan seuraavat asiakirjat:
alkuperäinen edunvalvontavaltuutus (allekirjoitettu ja kahden esteettömän todistajan vahvistama)
lääkärinlausunto, jossa todetaan valtuuttajan kykenemättömyys hoitaa asioitaan
valtuuttajan omalausuma, jos valtuuttaja kykenee vielä ymmärtämään valtuutuksen merkityksen
mahdolliset lisäselvitykset
DVV tarkistaa asiakirjat ja tekee virallisen vahvistamispäätöksen. Vasta tämän jälkeen valtuutus on voimassa ja valtuutettu voi alkaa hoitaa valtuuttajan asioita.
Esimerkkejä arjesta – milloin valtuutus rekisteröidään?
Esimerkki 1: Aino, 79, on sairastunut muistisairauteen. Hänen lääkärinsä laatii lausunnon, jonka mukaan Aino ei enää kykene ymmärtämään taloudellisia päätöksiä. Aiemmin laadittu edunvalvontavaltuutus toimitetaan nyt Digi- ja väestötietovirastoon voimaansaatettavaksi. Hänen poikansa, valtuutettu, saa vahvistuksen jälkeen hoitaa äitinsä asioita.
Esimerkki 2: Matti, 68, on saanut aivoinfarktin ja hänen toimintakykynsä on heikentynyt merkittävästi. Hän ei enää kykene hoitamaan pankkiasioitaan. Hänen sisarensa, joka on nimetty valtuutetuksi, hakee DVV:ltä edunvalvontavaltuutuksen voimaansaattamista lääkärinlausunnon ja alkuperäisen asiakirjan avulla.
Tarvitaanko valtuuttajan suostumus?
Joissain tapauksissa valtuuttajan suostumus edunvalvontavaltuutuksen voimaansaattamiseen voi olla tarpeen – etenkin silloin, kun hänen toimintakykynsä ei ole täysin menetetty. Jos lääkäri arvioi, että valtuuttajalla on vielä riittävä ymmärrys valtuutuksen merkityksestä, Digi- ja väestötietovirasto voi edellyttää kirjallista suostumusta valtuutuksen käyttöönottoon.
Tällaisessa tilanteessa valtuuttajalta pyydetään allekirjoitettu lausuma, jossa hän ilmoittaa hyväksyvänsä valtuutuksen voimaansaattamisen. Tämä voi nopeuttaa prosessia, mutta vaatii huolellista arviointia lääkärin ja valtuutetun taholta.
Esimerkki 3: Leena, 73, on sairastanut pitkään Parkinsonin tautia. Hänen lääkärinsä toteaa, että Leenalla on vielä jossain määrin kykyä ymmärtää päätöksiä. DVV pyytää Leenalta kirjallisen suostumuksen valtuutuksen vahvistamiseksi, ennen kuin se voi tehdä lopullisen päätöksen.
Voidaanko edunvalvontavaltuutus saattaa voimaan ilman valtuuttajan suostumusta?
Kyllä, edunvalvontavaltuutus voidaan saattaa voimaan myös ilman valtuuttajan suostumusta, jos lääketieteellisen arvion perusteella valtuuttajalla ei enää ole kykyä ymmärtää valtuutuksen merkitystä. Tällöin ratkaisevaa on lääkärinlausunto, joka osoittaa valtuuttajan toimintakyvyn olevan niin heikentynyt, ettei hän kykene enää tekemään päätöksiä omista asioistaan.
Tässä tilanteessa valtuuttajan oma lausuma ei ole tarpeen eikä sitä voida edellyttää. Digi- ja väestötietovirasto tekee päätöksen valtuutuksen vahvistamisesta lääketieteellisten selvitysten ja muiden asiakirjojen perusteella.
Esimerkki 4: Eero, 81, on edennyt muistisairausvaiheeseen, eikä hän enää ymmärrä taloudellisten asiakirjojen sisältöä. Hänen tyttärensä hakee valtuutuksen voimaansaattamista lääkärinlausunnon perusteella. Eeron suostumusta ei voida enää saada, koska hänen ei katsota olevan oikeustoimikelpoinen. DVV vahvistaa valtuutuksen ilman valtuuttajan lausumaa.
Mitä rekisteröinnin jälkeen tapahtuu?
Kun edunvalvontavaltuutuksen voimaansaatto on hyväksytty, Digi- ja väestötietovirasto tekee rekisterimerkinnän, ja valtuutus astuu virallisesti voimaan. Tämän jälkeen valtuutetulla on oikeus toimia valtuuttajan puolesta niissä asioissa, joihin valtuutus on laadittu (esimerkiksi pankkiasiat, kiinteistöt, terveydenhuolto).
Yhteenveto
Edunvalvontavaltuutuksen voimaansaatto on tärkeä vaihe valtuutuksen käyttöönotossa. Se tapahtuu Digi- ja väestötietovirastossa, joka käsittelee kaikki voimaansaattohakemukset. Valtuutuksen rekisteröinti edellyttää lääkärinlausuntoa ja alkuperäistä valtuutusta.
Aiemmin tehtävät kuuluivat maistraateille, mutta nykyään DVV hoitaa ne keskitetysti. Edunvalvontavaltuutuksen voimaansaatto kannattaa valmistella huolellisesti, jotta prosessi sujuu nopeasti ja ongelmitta.
Lue lisää
Tämän artikkelin on kirjoittanut Viimeinen tahto yrityksen asiantuntija. Artikkeli on osa yrityksen tuottamaa tekstisarjaa, jonka tarkoituksena on jakaa tietoa erilaisista itsemääräämisoikeuksista sekä herätellä ajatuksia ja keskustelua aiheista.
Lisätietoja www.viimeinentahto.fi
