top of page

Kuolinsiivous – mikä se oikein on?



Kuolinsiivous. Siinä vasta pahalta kuulostava nimi. Kuolin. Siivous.


Kyseessä ei kuitenkaan ole ihan niin hirvittävä asia kuin mitä sen nimitys antaa ymmärtää. Kuolinsiivouksella tarkoitetaan kaappien läpikäyntiä sekä turhien tavaroiden kierrättämistä ja poisheittämistä. Elämänsiivous tai koko omaisuuden konmaritus, voitaisiin myös sanoa.


Kuolinsiivouksella tarkoitetaan kaappien läpikäyntiä sekä turhien tavaroiden kierrättämistä ja poisheittämistä.

Konmaritus on muutama vuosi takaperin suosioon noussut siivous- ja raivaustapa. Siinä omia tavaroita käydään läpi ja pyritään pääsemään eroon turhasta ja käyttämättömästä tavarasta. Metodin nimi tuli sen keksijän Marie Kondōn mukaan. Periaatteena on, että tavaroita arvioidaan sen mukaan onko siitä itselle iloa tai hyötyä. Jos esine ei tuota ihmiselle hyötyä tai iloa, on se turha ja sen voi näin ollen kierrättää tai heittää pois.


Kuolinsiivouksessa ideana on, että omia tavaroita käydään läpi konmaritus-hengessä. Pääasiallinen tavoite on edesauttaa omaisia, joiden harteille omaisuutesi, kaiken maailman purnukoiden ja tilpehöörien läpikäynti tulee eteen poismenosi jälkeen.


Ruotsalainen Margareta Magnusson kirjoitti aiheesta vuonna 2018 teoksen "Mitä jälkeen jää – taito tehdän kuolinsiivous". Teos nousi bestselleriksi Ruotsissa. Magnusson oli kirjan kirjoittaessaan 82-vuotias.


“Mitä jälkeen jää - taito tehdä kuolinsiivous on hauska, koskettava ja virkistävä kirja vaikeasta aiheesta. Käytännön vinkkien lisäksi kirja keskittyy henkiseen puoleen ja kannustaa puhumaan kuolemasta esimerkiksi aikuisten lasten kanssa. Eikä siivouksen tarvitse tuntua taakalta, vaan se voi parhaimmillaan olla katsaus omaan henkilöhistoriaan ja keventää mieltä sekä elämää.”


Oma rakas mummoni suoritti asuntonsa kuolinsiivouksen kunnioitettavassa 90-vuoden iässä. Hän kävi kaikki kaappinsa läpi ja antoi tavaroita eteenpäin tai heitti pois. Ensimmäiseen omaan kotiin muuttaneelle lapsenlapselle löytyi muun muassa käyttämättömäksi jäänyt astiasto. Hyvin vähän tavaraa lensi lopulta roskiin, sillä käyttötavaroille löytyi lähipiiristä uusia käyttäjiä. Jäljelle jäi vain tavarat, joita mummoni oikeasti käyttää ja tavarat, jotka tuottavat hänelle iloa.

Hyllyn perältä lyötyi myös 1940-luvulta asti säilynyt ystäväkirja, johon mummoni ystävät olivat kirjoittaneet kauniita runoja toisilleen. Mummoni muisti vieläkin jokaisen kirjaan kirjoittaneen. Pullakahvien lomassa oli mukava kuunnella tarinoita ja muistoja, joita kirjan löytäminen mummossani herätti.

Jos kuolinsiivous asiana (ja terminä) tuntuu liian raskaalta, voi asiaa lähestyä perinteisen siivouksen kannalta. Kaappien perukoilta löytynee paljonkin turhaksi jäännyttä kippoa ja kuppia. Toisaalta vastaan voi tulla myös muistoja herättäviä esineitä, joiden merkityksestä voi olla hyvä keskustella läheisten kanssa.


Lisätietoja omaisuuden läpikäynnistä ja siivouksesta löydät täältä:




 

Tämän artikkelin on kirjoittanut Viimeinen tahto yrityksen asiantuntija. Artikkeli on osa yrityksen tuottamaa tekstisarjaa, jonka tarkoituksena on jakaa tietoa erilaisista itsemääräämisoikeuksista ja herätellä ajatuksia ja keskustelua aiheista.


140 katselukertaa0 kommenttia

Aiheeseen liittyvät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page